Eduskunta on hyväksynyt julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettuun lakiin (1397/2016) eli hankintalakiin muutoksia, jotka ovat pääosin teknisiä korjauksia ja täydennyksiä*. Useilta osin tarkoitus on muuttaa sanamuoto vastaamaan direktiiviä.

Huomiota herättävin muutos koskee puitejärjestelyjä. Oikeuskäytännössä on viime vuosina arvioitu useita tapauksia, joissa erityisesti yhteishankintayksiköiden kilpailuttamissa puitejärjestelyissä on herännyt kysymyksiä sopimuskaudella tehtävien hankintojen määrän ilmoittamisen tarkkuudessa. Jatkossa hankintayksiköiden tulee ilmoittaa puitejärjestelyä koskevan kilpailutuksen hankinta-asiakirjoissa joko hankintojen yhteenlaskettu enimmäismäärä tai enimmäisarvo.

Muutoksilla pyritään myös torjumaan tehokkaammin harmaata taloutta. Hankintayksiköt voivat muutosten myötä pyytää tarvittaessa pakollisia poissulkuperusteita koskevan selvityksen myös toimittajan alihankkijasta. Harkinnanvaraisten poissulkuperusteiden osalta taas hankintayksiköt voivat soveltaa mainittuja perusteita myös kynnysarvot alittavan hankinnan osalta. Jostain syystä samaa täsmennystä ei ole tehty pakollisten poissulkuperusteiden osalta, joka on syytä huomioida pienhankintojen tarjouspyyntöasiakirjoissa myös tulevaisuudessa.

Lakimuutoksen myötä dynaaminen hankintajärjestelmä voidaan tilapäisesti sulkea esim. lomakauden ajaksi.
Lisäksi käyttöön otetaan kansallisia hankintoja koskeva vapaaehtoinen jälki-ilmoitus, ja jatkossa myös EU-kynnysarvon ylittävät suunnittelukilpailut voi jättää suoraan Hilmassa. Muutosten seurauksena Hilma-ilmoituskanavaa kehitetään, ja muutokset saataneen valmiiksi vuoden 2021 loppupuolella.

Todettakoon vielä, että myös asianajajat saivat osansa lakimuutoksessa. Palveluhankintoja koskeviin soveltamisalarajauksiin täsmennettiin, ettei lakia sovelleta myöskään asianajajan tarjoamiin oikeudenkäyntiasiamiespalveluihin ja näihin välittömästi liittyviin oikeudellisiin neuvontapalveluihin.

Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu julkisiin hankintoihin liittyviä tavoitteita, kuten kaksikielisten hankintojen edistäminen sekä hankintojen vastuullisuuden lisääminen. Hankintalakiin suunnitellaan myös muutoksia, joiden seurauksena hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytettäisiin hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on teetetty erilaisia selvitystöitä, jotka valmistunevat kevään 2021 aikana. Selvitysten valmistumisen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö tulee arvioimaan mahdollisia muutostarpeita, eli hankintalakiin on odotettavissa mahdollisesti lisää muutoksia myös lähitulevaisuudessa.

* Hallituksen esitys hankintalain, erityisalojen hankintalain, puolustus- ja turvallisuusalojen hankintalain sekä rikosrekisterilain muuttamisesta (HE 244/2020 vp).

Tuomas Aho

Tuomas Aho

Osakas, asianajaja, oikeustieteen lisensiaatti

tuomas.aho@roihulaw.fi
+358 50 526 3451
Lue lisää

Viivi Lamminen

Viivi Lamminen

Lakimies, oikeustieteen maisteri

Tuomioistuinharjoittelussa