Hallinnanjakosopimus
Hallinnanjakosopimus
Maa-alueesta puhutaan lakikielessä yleensä termillä ”kiinteistö”. Arkikielessä taas kiinteistöllä saatetaan tarkoittaa kiinteää rakennusta ja/tai siihen liittyvää maa-aluetta.
Hallinnanjakosopimuksessa voidaan säädellä yksityiskohtaisesti alueiden käytöstä, yhteisistä alueista, erillisistä alueista sekä esimerkiksi kulkuväylistä ja maa-alueen hoidosta aiheutuvien kustannusten kattamisesta.
Lisäksi kehityksen kohteena olevan maa-alueen osalta voi olla joskus tarpeen ottaa huomioon maa-alueen omistajien kesken tulevasta rakentamisesta sekä myötävaikuttamisesta rakennuslupaan.
Kun hallinnanjakosopimus on kirjattu, se sitoo myös maa-alueen tai sen osan uutta omistajaa.
Kirjaamaton hallinnanjakosopimus ei sido uutta omistajaa, ellei uusi omistaja ole ennen luovutusta tietoinen hallinnanjakosopimuksen sisällöstä.
Tärkeitä muistettavia asioita hallinnanjakosopimusta tehdessä ovat mm. seuraavat:
- Sopimuksen yhteydessä on hyvä olla selventävä karttaliite, mikäli sopimuksella halutaan sopia eri alueiden hallinnasta tarkasti.
- Rakentamiseen ja toimenpidelupiin suhtautuminen osapuolten kesken.
- Käyttöoikeudet ja kunnossapitovastuut, menettely mikäli vastuita laiminlyödään.
- Onko hallinnanjakosopimus voimassa toistaiseksi vai määräaikaisena.
- Osapuolten keskinäistä riidan ratkaisua koskeva lauseke.
Hallinnanjakosopimus kirjataan maa-alueeseen kohdistuvana erityisenä oikeutena lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jota ylläpitää Maanmittauslaitos (tilanne 8.2.2021).
Kun hallinnanjakosopimus on kirjattu, maa-alueeseen voidaan kohdistaa kiinnitykset vain koskien yhteisomistajien määräosia (1/2 jne.) eikä kiinnitystä voida vahvistaa koko maa-alueelle.