Hankintayksikön ei tarvitse kilpailuttaa omana työnä teetettäviä hankintoja. Hankintalain kilpailuttamisvelvollisuus alkaa lähtökohtaisesti siitä, kun hankintayksikkö hankkii oman organisaationsa ulkopuolelta. Merkittävän soveltamisalapoikkeuksen ja mielenkiintoisen rajapinnan muodostavatkin sidosyksikköhankinnat.
Sidosyksikköasemaa koskevan hankintalain 15 §:n mukaan sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä. Lisäedellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Edelleen 15 §:n mukaan sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa. Laki asettaa rajoituksia myös sidosyksikön ulosmyynnille.
Yksikön erillisyyden ja ulosmyynnin arviointi on lähtökohtaisesti yksiselitteisempää kuin tapauskohtaiselle arvioinnille perustuvan määräysvallan arviointi. Oikeuskäytännössä ja viranomaisvalvonnassa on alettu kyseenalaistaa sitä, että aivan vähäinen omistusosuus ja sen myötä saavutettava määräysvalta olisi riittävää sidosyksikköaseman muodostumiseksi, ja siten hankintalain soveltamatta jättämiseksi. Esimerkiksi markkinaoikeuden tapauksessa MAO:522/16 kyseenalaistettiin, voiko hankintayksikön 1 promillen (0,1 %) omistusosuus tuoda sille sidosyksikköaseman muodostumisen edellyttämää asemaa yhtiössä. Myös mm. kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) Paraisten kaupunkia koskevassa esityksessä markkinaoikeudelle* otettiin kantaa juuri tähän problematiikkaan. KKV:n tulkinnan mukaan yksin 0,12 prosentin omistusosuus ei tuo kaupungille riittävää määräysvaltaa. Yhteisen määräysvallan toteutumiseksi sidosyksikön toimielinten tulisi koostua useista tai kaikkia hankintayksiköitä edustavista edustajista.
Koska laissa tai oikeuskäytännössä ei ole asetettu rajaa sille, minkä suuruinen hankintayksikön omistusosuuden tulisi olla, voidaan todeta, että omistusosuuden suuruus ei yksin ole ratkaiseva tekijä sidosyksikköaseman tulkinnassa. Määräysvalta voi olla toteutettavissa useilla eri tavoilla, mutta sen on oltava todellista eikä ainoastaan puhtaasti muodollista.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto sai uudessa, vuoden 2017 alusta voimaan tulleessa hankintalaissa toimivaltuudet valvoa hankintamenettelyjä. Se näyttää valvontaviranomaisen roolissa keskittyvän paljon juuri sidosyksikköhankintojen seurantaan.
* Paraisten kaupunki, Diaarinumero KKV/1021/14.00.60/2017.