Rahankeräyslaki (863/2019) tuli voimaan 1.3.2020. Taustalla on halu helpottaa rahankeräysmenettelyyn liittyvää hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupamenettelyjä sujuvoittamalla.

Perusperiaatteet vanhaan lain nähden eivät muutu: rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Yleisöllä tarkoitetaan ennalta rajoittamatonta ja määrittelemätöntä joukkoa henkilöitä. Rahankeräyslakia ei siis sovelleta esimerkiksi suljetussa tilaisuudessa tiedossa oleville läsnäolijoille kohdistettuun lahjoituskehotukseen.

Uudessa laissa säädetään rahankeräysten järjestämisestä ja niiden asianmukaisuuden valvonnasta. Rahankeräyksen järjestämisen edellytyksenä on joko rahankeräysluvan hakeminen Poliisihallitukselta tai ilmoituksen tekeminen poliisilaitokselle pienkeräyksen järjestämisestä. Uudessa laissa säädetään eräistä lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävistä rahankeräyksistä sekä vaalikeräyksistä, joihin ei tarvitsisi hakea lupaa tai joista ei tarvitsisi tehdä ilmoitusta. Mm. yliopiston voivat järjestää keräyksiä sen yliopistolaissa tarkoitetun perustehtävän toteuttamiseen. Nimenomaisesti on myös säädetty, että lain soveltamisalaan eivät kuulu yksityishenkilöiden merkkipäiväkutsujen ja -haastattelujen sekä kuolinilmoitusten ja muistokirjoitusten yhteydessä esitetyt muistamispyynnöt.

Rahankeräyslupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana eikä enää määräaikaisena, mikä on iso muutos aiempaan. Rahankeräysluvan myöntämisen edellytyksenä on pääsääntöisesti rahankeräyksen järjestäjän toiminnan tarkoituksen sekä keräystarkoituksen yleishyödyllisyys. Hakemusmenettelyä on myös pyritty keventämään aiemmasta. Rahankeräyksen järjestäjän tulee tehdä vuosittain Poliisihallitukselle vuosi-ilmoitus rahankeräysten järjestämisestä, keräystuotosta ja tuoton käyttämisestä sekä vuosisuunnitelma tulevista rahankeräyksistä.

Pienkeräyksen järjestäjältä ei puolestaan edellytetä sen toiminnan tarkoituksen yleishyödyllisyyttä. Pienkeräyksen voi järjestää muuhunkin kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen, ei kuitenkaan elinkeinotoiminnan tukemiseen tai oikeushenkilön varallisuuden kartuttamiseen. Pienkeräys on mahdollinen 10.000 euroon asti. Rahankeräyslaissa säädetään edelleen rahankeräysvarojen käytöstä ja säilyttämisestä, rahankeräyksen kielletyistä järjestämistavoista sekä viranomaisen toimivallasta kieltää rahankeräyksen järjestäminen ja rahankeräyksellä kerättyjen varojen käyttäminen.

Tuomas Aho,
Asianajaja, osakas

Tuomas Aho

Osakas, asianajaja, oikeustieteen lisensiaatti

tuomas.aho@roihulaw.fi
+358 50 526 3451
Lue lisää