Metsäteollisuus ry irtisanoutui alan yleisen sopimuksen tekemisestä vuonna 2020. Tehdystä ratkaisusta on seurannut, ettei paperiteollisuudessa, mekaanisessa metsäteollisuudessa tai metsäalalla ole yleissitovaa tai yhdistyksen jäsenyyteen perustuvaa työehtosopimusta, vaan jokainen yhtiö neuvottelee työehtosopimukset itse. Tämä tarkoittaa, ettei yrityksiä edustava Metsäteollisuus ry ole enää työehtosopimusten sopijapuoli.
Tehdystä ratkaisusta seuraa, että jokainen yrityskohtaisen sopimuksen tekijä arvioi itse omista lähtökohdistaan, minkälaisia tuottavuutta ja kilpailukykyä tukevia määräyksiä työehtosopimukseen otetaan, tai mitä määräyksiä on ylipäätänsä tarpeen sisällyttää työehtosopimukseen esimerkiksi sen sijaan, että työnantaja antaa asiaa koskevan ohjeen. Voisivatko palkan perusteet määräytyä työehtosopimuksen sijaan työnantajan ylläpitämän palkkausjärjestelmän perusteella? Vastaavasti yrityskohtaisesti voidaan voitaisiin arvioida, voidaanko työuria pidentää tai työhyvinvointiin vaikuttaa yrityskohtaiseen työehtosopimukseen otettavalla esimerkiksi työaikaa koskevalla määräyksellä.
Jääkö yrityskohtaisessa sopimisessa enää sijaan paikalliselle sopimiselle? Tässä yhteydessä paikallisella sopimisella tarkoitetaan työehtosopimusmääräykseen sisältyvää toisinsopimisen mahdollisuutta, ei siis kaikkea mahdollista työsuhteen osapuolten välistä sopimista. Edelleen paikallisella sopimisella on keskeinen merkitys, mutta sen perustana on yrityskohtainen sopimus, eikä enää liittojen neuvottelema työehtosopimus, kuten suomalaisessa keskitetyssä mallissa on vakiintuneesti ollut.Tilanteessa, jossa neuvotteluosapuolena on valtakunnallinen ammattiliitto, toimii paikallinen sopiminen keinona osallistaa yrityksen henkilöstö ja sen edustajat kehittämään yrityksen työehtoja ja sitä kautta sen tuottavuutta, kilpailukykyä ja kannattavuutta.
Huolellinen valmistautuminen yrityskohtaisen työehtosopimuksen tai paikallisen sopimuksen neuvotteluun johtaa parempaan lopputulokseen. Tilanteesta riippuen muun muassa seuraavien asiakokonaisuuksien valmistelu voi olla tarpeen:
- Miten perustelen uudet määräykset tai muutokset olemassa oleviin määräyksiin eli miksi asia on yritykselle tärkeä ja mitä muutoksesta seuraisi à kustannusvaikutus, toiminallinen muutos jne
- Voidaanko uutta toimintamallia kokeilla sovitun jakson ajan esimerkiksi sen vuoksi, ettei muutoksen vaikutuksien arvioinnista ole yhteistä näkemystä
- Mikä on yrityksen palkankorotusvara ja miten korotus toteutetaan à palkankorotuksen taso, palkankorotustapa (yleiskorotus / paikallinen erä ja sen jakotapa), mahdolliset muut keinot palkankorouksien toteuttamiseen
- Mitä lainsääntömuutokset tarkoittavat yrityskohtaisessa sopimisessa à esim. vuosiloma- ja työaikalain muutokset, työriitalain muutokset, yhteistoimintalain muutokset
Keskeinen taustakysymys on tässä yhteydessä, onko yrityksen ja sen työntekijöiden näkymä yrityksen tulevaisuudesta yhtenevä, ja millä keinolla tähän voisi vaikuttaa ja mikä tämän vaikutus olisi neuvotteluiden lopputulokseen?
Metsäteollisuudessa (Paperiteollisuus) tehtiin vuosien varrella 50 yleissitovaa työehtosopimusta ja viimeisen yleissitovan työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 31.12.2021. Yrityskohtaisen sopimisen matka on vasta alkanut. Yrityskohtaisilla ratkaisuilla voidaan paremmin turvata yrityksien kilpailukyky.
Järjestämme keskiviikkona 14.1.2026 erityisesti metsä- ja sahateollisuuden yritysten työnantajien edustajille suunnatun webinaarin, jossa jatkamme edellä olevien teemojen käsittelyä. Ole yhteydessä Krista.Rantala@roihulaw.fi , niin lähetämme sinulle linkin webinaariin.
Kirjoittaja
