Orpon hallitus pyrkii kehittämään työmarkkinoita joustavammaksi ja tukemaan työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä sekä tuottavuutta. Vireillä onkin tällä hetkellä useita työmarkkinauudistuksia, joista osa on tullut jo voimaankin. Yksi käynnissä olevista lakihankkeista koskee henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta. Tarkoitus on purkaa työllistämisen esteitä vahvistaen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, joista varsinkin ensimmäiset pitävät irtisanomisen oikeudellisia riskejä merkittävänä työllistämisen esteenä.
Hallitusohjelman mukaan henkilöön liittyväksi irtisanomisperusteeksi riittäisi jatkossa pelkästään asiallinen syy. Nykyiselläänhän työsopimuslaki edellyttää asiallista ja painavaa syytä. Perusteen riittävyyttä arvioidaan toki aina kokonaisuutena. Luopuminen syiden painavuuden arvioimisesta voisi joissakin tilanteissa mahdollistaa työsopimuksen päättämisen olosuhteissa, joissa se ei nykyisin ole mahdollista.
Työnantajalla täytyisi olla irtisanomiselle työntekijän moitittavaan käyttäytymiseen tai puutteelliseen työsuoritukseen liittyvä asiallinen peruste. Mikä tahansa moitittava käytös tai puutteellinen työsuoritus ei kuitenkaan riittäisi. Keskeistä olisi arvioida, voidaanko työnantajalta kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista irtisanomisaikaa pidempään.
Työnantajan tulisi edelleen huomioida myös muut työnantajan ja työntekijän velvollisuudet sekä kielletyt irtisanomisperusteet. Mielivaltaisella tai vähäisellä perusteella työsopimusta ei saisi edelleenkään irtisanoa. Perusteen arvioinnissa huomioon otettavista seikoista säädettäisiin jatkossa nykyistä täsmällisemmin.
Hallitus on antanut asiaa koskevan esityksen eduskunnalle 23.10.2025 ja tavoitteena on, että lakimuutos tulisi voimaan 1.1.2026.
Hallituksen esityksen mukaan irtisanomiskynnystä madallettaisiin lisäksi muun muassa seuraavasti:
- Vakavuuden ja olennaisuuden vaatimukset poistuvat. Aiemmin rikkeeltä tai laiminlyönniltä on edellytetty olennaisuutta ja vakavuutta.
- Kokonaisharkinnan osalta työntekijän aiempi moitittava toiminta voitaisiin ottaa selvemmin huomioon.
- Esityksen ohjauskirjauksilla tuomioistuimia ohjataan tulkinnassa yksiselitteisesti siten, että jatkossa kynnys irtisanomisperusteiden täyttymiseen on matalammalla.
Työnantajalla ei jatkossa myöskään olisi enää velvollisuutta selvittää mahdollisuutta tarjota työntekijälle muuta työtä. Selvitysvelvollisuus olisi kuitenkin tilanteissa, joissa työntekijän työntekoedellytykset muuttuvat siten, että hän ei enää kykene selviytymään työtehtävistään esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden vuoksi.
Valmistellut muutokset voisivat lisätä työvoiman vaihtuvuutta, kun sekä irtisanomiset, että rekrytoinnit mahdollisesti lisääntyisivät. Tämä lisäisi yritysten tuottavuutta työntekijöiden siirtyessä nykyistä nopeammin heille sopivimpaan työhön, kun huomioidaan lisäksi työmarkkinoiden muuttuvat tarpeet. Matalampi kynnys irtisanoa epäsopiva työntekijä mahdollisesti lisäisi myös yritysten rekrytointihalukkuutta ja voisi siten lisätä rekrytointeja yrityksissä.
Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan, miten tuomioistuimet tulevat jatkossa arvioimaan irtisanomiskynnyksen täyttymistä.
Roihun asiantunteva työoikeustiimi palvelee kaikissa työ- ja virkasuhdeoikeudellisissa kysymyksissä. Ota yhteyttä matalalla kynnyksellä!
Kirjoittaja
