Uudet tekoälyagentit kuten Moltbot/OpenClaw eivät enää vain tuota tekstiä. Ne lukevat sähköposteja ja kalenterimerkintöjä, käyttävät sovelluksia, tekevät varauksia, lähettävät viestejä ja voivat jopa tehdä sopimuksia käyttäjän puolesta.
Kaikki tämä on teknisesti vaikuttavaa, mutta kuten innovaatioilla on tapana, niiden soveltaminen juridisiin sääntöihin voi aiheuttaa päänvaivaa.
Tässä muutamia näkökulmia riskeihin, kun tekoälyagentille annetaan vapauksia toimia käyttäjän puolesta:
1️⃣ Palvelujen ja sovellusten käyttöehtojen rikkominen
Monien palvelujen tai sovellusten käyttöoikeus on myönnetty yksin tietylle henkilökäyttäjälle.
Lisäksi jaettaessa käyttöoikeus tekoälyagentille voidaan myös esittää, että käyttöoikeus olisi siirretty kolmannelle taholle (todennäköisesti palvelun tai sovelluksen käyttöehtojen vastaisesti).
2️⃣ Tekoälyagentin yllättävä toiminta
Tekoälyagentti voi lähettää viestejä virheellisille vastaanottajille tai vääränsisältöisiä viestejä. Edelleen tekoälyagentti voi poistaa tai muuttaa tiedostoja ja dataa sekä käyttäjältä itseltään että muilta tahoilta, joiden tiedostoihin tai dataan käyttäjällä on pääsy.
Tilanteesta riippuu, voiko käyttäjä välttää vastuitaan sillä perusteella, että tekoälyagentti toimi yllättävällä tavalla, johon hän ei ollut varautunut. Vastuita on arvioitava erikseen sopimusoikeuden, vahingonkorvausoikeuden ja rikosoikeuden näkövinkkelistä.
3️⃣ Henkilötiedot ja muut luottamukselliset tiedot
Tekoälyagentti voi päästä käsiksi liikesalaisuuksiin tai muihin luottamuksellisiin tietoihin sekä potilas- ja henkilötietoihin. Ilman tekoälyagentin toiminnan kattavaa rajoittamista riskinä on luottamuksellisen aineiston väärinkäyttö ja paljastuminen ulkopuolisille. Tietosuojaloukkauksiin liittyvää riskiä sanktioista ei voi korostaa liiaksi.
4️⃣ Selvästi lainvastainen toiminta
Toisin kuin ihmiset, tekoälyagenttien ei voi olettaa havaitsevan, milloin niiden toiminta on lainvastaista. Näin ollen tekoälyagentit saattavat hakkeroida muita järjestelmiä tai käyttää vaikkapa varastettuja luottokorttitietoja hyväkseen tehdäkseen ostoksia.
Varmaankin on vain ajan kysymys, kun tekoälyagentti on hakenut lentolipun ja hotellin varaamisen yhteydessä matkustuslupaa vieraaseen valtioon käyttäen virheellisiä tietoja.
5️⃣ Sitovien sopimusten syntyminen
Monet sopimukset syntyvät netin välityksellä vaihtelevien klikkausten ja rekisteröitymisten kautta. Käyttäjä saattaa huomata tekoälyagenttinsa tehneet tilauksia tai synnyttäneen sopimuksia, joihin hänellä ei ole ollut tosiasiallista halua sitoutua.
Mielenkiintoista on myös, miten käyttäjä pystyy tarvittaessa osoittamaan, että hänellä ei ole ollut sitoutumishalua ja tekoälyagentti on toiminut ilman hänen ohjeitaan.
6️⃣ Tekoälyagentin moraalin puuttuminen ja sen hyväksikäyttö
Tekoälyagentti saattaa lähettää viestejä tai julkaisuja, jotka sisältävät moraalisesti arveluttavaa sisältöä, loukkaavat muiden kunniaa tai levittävät tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia. Jos käyttäjä voi vapautua vastuusta osoittamalla toiminnan olleen tekoälyagentin tekosia, voivatko pahantahtoiset toimijat tietoisesti rakentaa tekoälyagentteja, joilla on taipumus suorittaa rikollisia tekoja näiden pahantahtoisten toimijoiden eduksi, ja mihin raja vastuusta vapautumisella vedetään?
* * *
Tekoälyagenttien toimintakenttä on Internet ja siihen kytkeytyneet järjestelmät. Internet on perusluonteeltaan kansainvälinen, jolloin juridiset tulkinnat ovat vastaavasti kansainvälisiä. Mikä on jossakin maassa sallittua ei välttämättä ole sitä toisessa.
Keskeinen kysymys ei kuulukaan, mitä tekoälyagentti osaa tehdä, vaan mitä se saa tehdä ilman ihmisen valvontaa ja hyväksyntää:
✔ Mitä tekoälyagentti saa tehdä itsenäisesti?
✔ Mihin sisäisiin ja ulkoisiin järjestelmiin tekoälyagentilla on pääsy?
✔ Miten tekoälyagentin toimintaa lokitetaan ja miten sen tekemiä toimenpiteitä valvotaan?
✔ Missä kulkee raja vaatimuksella ihmisen hyväksynnästä?
Kirjoittaja
