Tänä vuonna annetun hallituksen esitysluonnoksen mukaan yhteistoimintalain soveltamisalaan kuuluisi jatkossa vähintään 50 työntekijää työllistävät yritykset ja tätä pienempiin 20–49 työntekijää työllistäviin yrityksiin lakia sovellettaisiin vain hyvin rajatusti. Lisäksi muutosneuvotteluiden vähimmäisneuvotteluajat puolitettaisiin ja neuvotteluesityksen tiedoksianto TE-toimistolle nousisi nykyistä tärkeämpään rooliin. Lakimuutoksen on suunniteltu tulevan voimaan 1.7.2025.
Vaikutukset alle 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin
Lain soveltamisalarajaa nostettaisiin nykyisestä 20 työntekijän työllistävästä yrityksestä käytännössä siten, että lakia sovellettaisiin enää vain hyvin rajatusti 20–49 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Jatkossa yhteistoimintalakia sovellettaisiin 20–49 työntekijää työllistäviin yrityksiin vuoropuhelua koskevan velvoitteen osalta edelleen, mutta velvoitetta kevennettäisiin merkittävästi. Jatkossa tällaisessa pienemmässä yrityksessä voitaisiin sopia vapaamuotoisesti vuoropuhelun pelisäännöt, kuten mitä asioita vuoropuheluun otettaisiin, milloin ja miten vuoropuhelua käytäisiin. Pelisäännöistä olisi pyrittävä sopimaan työpaikalla, mutta jos sopimukseen ei päästä, työnantaja voisi määritellä pelisäännöt. Vuoropuhelun kohteeksi pitäisi ottaa vähintään muussa lainsäädännössä määritellyt yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa käsiteltävät asiat, kuten mitä tietoja työnantaja kerää työntekijöistään. Vuoropuhelun pelisäännöt pitäisi laatia kirjallisena ja saattaa ne henkilöstön tietoon. Jos työpaikalla on henkilöstön edustaja, työnantajan tulisi käydä vuoropuhelu hänen kanssaan tai koko henkilöstön kanssa, mikäli henkilöstön edustajan kanssa sovitaan niin. Jos työpaikalla ei olisi henkilöstön edustajaa, vuoropuhelu käytäisiin koko henkilöstön kanssa.
Jatkossa 20–49 työntekijää työllistävissä yrityksissä olisi käytävä muutosneuvotteluita vain, jos yritys harkitsisi 90 kalenteripäivän ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista, työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista taikka lomauttamista työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisilla taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Käytännössä muutosneuvotteluvelvoite siis soveltuisi jatkossa pienempiin yrityksiin hyvin poikkeuksellisesti. Neuvotteluvelvoitetta ei esimerkiksi olisi, jos työnantaja harkitsisi yli 20 työntekijän irtisanomista, mutta irtisanomiset olisi tarkoitus toteuttaa yli 90 kalenteripäivän jakson aikana, esimerkiksi 10 irtisanomista 90 kalenteripäivän aikana ja toiset 10 vasta esimerkiksi puolen vuoden päästä. Jos työnantaja olisi ensin harkinnut 18 työntekijän irtisanomista ilman velvoitetta käydä muutosneuvotteluita, mutta joutuisi myöhemmin harkitsemaan vähintään kahta uutta irtisanomista, työnantajan olisi arvioitava, tulisivatko nämä yhteenlasketut irtisanomiset tapahtumaan 90 kalenteripäivän aikana. Jos vastaus on myönteinen, työnantajan tulisi tässä jälkimmäisessä kahden työntekijän irtisanomista koskevassa tilanteessa käydä muutosneuvottelut. Sen sijaan aiempi 18 työntekijää koskenut irtisanomismenettely ei muuttuisi laittomaksi jälkikäteen, jos työnantaja ei ole tuolloin tiennyt, että joutuisi myöhemmin harkitsemaan irtisanomisia siten, että edellytys vähintään 20 työntekijän irtisanomisesta 90 kalenteripäivän aikana täyttyisi.
Mikäli alle 50 työntekijää säännöllisesti työllistävä työnantaja harkitsee määräaikaisia enintään 90 päivän lomautuksia, jotka perustuvat työn tai työnantajan työn tarjoamisen edellytysten tilapäiseen vähentymiseen, ei muutosneuvotteluita tarvitsisi käydä lainkaan. Alle 50 työntekijää työllistävä työnantaja kävisi lomautustilanteissa muutosneuvottelut vain, jos työnantaja harkitsisi pidempiä kuin 90 päivää kestäviä määräaikaisia lomautuksia taikka toistaiseksi voimassa olevia lomautuksia ja edellyttäen, että lomautuksen kohteena olisi vähintään 20 työntekijää 90 kalenteripäivän jakson aikana.
Yhteistoimintalain liikkeen luovutusta koskevat säännökset soveltuisivat myös jatkossa 20–49 työntekijää työllistäviin yrityksiin.
Vaikutukset vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin
Vähintään 50 työntekijää työllistävien yritysten osalta lakimuutoksen vaikutukset näkyisivät lähinnä muutosneuvotteluiden vähimmäisneuvotteluajoissa, jotka puolittuisivat nykyisestä. Neuvotteluita käytäisiin vähintään kolme viikkoa työnantajan harkitessa vähintään 10 työntekijään kohdistuvia irtisanomisia tai muita työvoiman vähentämistoimia ja vähintään seitsemän päivää työnantajan harkitessa enintään yhdeksään työntekijään kohdistuvia vähentämistoimenpiteitä. Neuvotteluaika lasketaan nykylain tavoin neuvotteluiden alkamisesta lukien. Neuvotteluajasta voisi nykylakia vastaavasti sopia muutosneuvotteluissa toisin, joten tosiasiallinen neuvotteluaika voisi sovittaessa olla jopa vain yhden päivän.
Yhteistoimintalain muutosneuvotteluiden sisältöä koskevaan säännökseen ei tulisi muutoksia. Työnantajan olisi siten jatkossakin huolehdittava siitä, että muutosneuvotteluissa neuvotellaan lain edellyttämän mukaisesti muun muassa harkittavien toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista, vaihtoehdoista ja työllistymistä tukevista toimintaperiaatteista tai toimintasuunnitelmasta. Päätös harkittavista toimenpiteistä voitaisiin jatkossakin tehdä vasta neuvotteluvelvoitteen täyttämisen jälkeen. Jos neuvotteluaika on kovin lyhyt, voi herätä epäily siitä, että kyse on vain muodollisesta prosessista työnantajan jo tosiasiassa päättäneen asian ennen neuvotteluvelvoitteen täyttämistä.
Neuvotteluesityksen antamisen aikatauluun ei ole suunnitteilla muutoksia, ts. se olisi jatkossakin annettava vähintään viisi kalenteripäivää ennen neuvotteluiden alkamista. Tästä ajasta ei olisi edelleenkään mahdollista sopia toisin.
Lakiesitysluonnokseen sisältyy myös uusi säännös, joka asettaa tärkeämpään arvoon jo nykyiseen lakiin sisältyvän velvoitteen toimittaa neuvotteluesitys tiedoksi TE-toimistolle ennen neuvotteluiden alkamista. Lakiesitysluonnoksen mukaan, jos työnantaja on neuvotteluesitystä antaessaan ilmoittanut harkitsevansa vähintään 10 työntekijän irtisanomista, työntekijän työsuhde ei saa päättyä ennen kuin 30 päivää on kulunut siitä, kun työnantaja on toimittanut neuvotteluesityksen tiedoksi TE-toimistolle. Määräajasta ei saisi sopia toisin. Mikäli työnantajan edustaja tahallaan tai huolimattomuuttaan laiminlyö noudattaa tätä 30 päivän määräaikaa, hänet voidaan määrätä sakkorangaistukseen yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta.
Voimaantulo
Lakimuutoksesta on valmisteltu hallituksen esitysluonnos, joka on ollut lausuntokierroksella. Seuraavaksi annetaan varsinainen hallituksen esitys, jonka on tarkoitus mennä eduskuntaan käsiteltäväksi viikolla 48. Lakimuutoksen on tarkoitettu tulevan voimaan 1.7.2025.
Kirjoittaja
