Korkein oikeus antoi 8.11.2024 uuden työaikakorvausten vanhentumista koskevan ennakkopäätöksen KKO 2024:68. Korkeimman oikeuden mukaan vanhassa työaikalaissa (605/1996) säädettyä kahden vuoden kanneaikaa ei sovellettu työehtosopimuksen mukaisten pitämättömiä työajan lyhentämisvapaita koskevien palkkasaatavien korotusvaatimuksiin.
Kyseinen ratkaisu on perustelultaan ja logiikaltaan arvioni mukaan pitkälti sama kuin viime vuonna annettu korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2023:92. Tuossa viime vuonna annetussa ennakkopäätöksessä katsottiin, että työaikalaissa (605/1996) säädettyä kanneaikaa ei sovellettu vaatimuksiin, jotka perustuivat siihen, että työntekijälle ei ollut annettu hänelle kertyneitä työajan lyhennysvapaita työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.
Tässä tuoreimmassa ennakkopäätöksessä viitataan suurelta osin tuohon viime vuonna annettuun ennakkopäätökseen, perustellaan asiaa pitkälti samoin argumentein ja paalutetaan edelleen korkeimman oikeuden suhdetta aiempaan korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen KKO 2018:10.
Työaikakorvausten vanhentumista koskeva oikeustila on ollut ainakin työoikeusjuristien keskuudessa kuuma peruna aina siitä saakka, kun korkein oikeus antoi ennakkopäätöksensä KKO 2018:10.
Kyseisen ennakkopäätöksen KKO 2018:10 mukaan työaikalain 38 §:ää tulee tulkita siten, että se koskee kaikkia työaikasaatavia riippumatta siitä, onko korvauksen määrittelytavasta säädetty työaikalaissa tai onko niistä sovittu työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa. Kyseisessä tapauksessa oli kysymys ylityö-, iltatyö-, yötyö-, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvauksista, joista oli määräykset asiassa sovelletussa työehtosopimuksessa. Korkein oikeus sovelsi tapauksessa työaikalain mukaista kanneaikaa myös iltatyö-, yötyö- ja lauantaityökorvauksiin, vaikka niistä ei ole määräyksiä työaikalaissa.
Korkein oikeus on kahdessa viimeisimmässä ennakkopäätöksessään KKO 2023:92 ja KKO 2024:68 linjannut, että on joitakin sellaisia vaatimuksia, jotka sinänsä ovat työaikaliitännäisinä mutta jotka eivät niiden syntyperuste huomioon ottaen rinnastu työaikalain korvausjärjestelmän mukaisiin korvauksiin samalla tavalla kuin työehtosopimuksen mukaisten ylityö-, iltatyö-, yötyö-, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvausten on ratkaisussa KKO 2018:10 katsottu rinnastuvan. Kun liityntä on korkeimman oikeuden arvion mukaan jäänyt etäisemmäksi, on korkein oikeus katsonut tarkoituksenmukaiseksi – huomioiden työaikalain sanamuoto – tulkita työaikalakia suppeasti ja soveltaa vanhentumiseen työsopimuslain 13 luvun 9 §:n mukaista viiden vuoden vanhentumisaikaa.
On huomionarvoista, että korkein oikeus on molempien viimeisimpien ennakkopäätöstensä perusteluissa ottanut lähtökohdaksi aiemman ennakkopäätöksensä KKO 2018:10. Tulkintani mukaan korkein oikeus on edelleen vahvistanut sitä oikeustilaa, että vanhan työaikalain 38 §:n mukainen kanneaika soveltuu ainakin ylityö-, iltatyö-, yötyö-, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvauksiin. Työaikakorvauksia koskevat vaatimukset koskevat ehkäpä tyypillisimmin juuri näitä työaikakorvausvaatimuksia, ja näiden saatavien vanhentumisajalla voi olla merkittäviä taloudellisia merkityksiä yksittäistapauksissa.
Kaikissa edellä mainituissa korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä arvioinnin kohteena on ollut vanhan työaikalain kanneaikasäännös. Uusi työaikalaki on tullut voimaan 1.1.2020, ja sen kanneaikasäännös vastaa sisällöltään vanhan työaikalain mukaista säännöstä. Uuden työaikalain esitöissä on todettu, että kanneaikasäännöstä sovelletaan korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2018:10 linjausten mukaan. Kyseisen ennakkopäätöksen relevanssi todennäköisesti siis säilyy myös uuden työaikalain mukaisten vaatimusten arvioinnissa.
Uusimmat korkeimman oikeuden ennakkopäätökset kuitenkin rajaavat sitä, milloin työaikaliitännäisiin vaatimuksiin kuitenkin sovelletaan työsopimuslain mukaista pidempää vanhentumisaikaa.
Mikäli työnantajan pöydälle napsahtaa palkkasaatavavaatimus, jonka perusteena on työaikaan perustuvat tai työaikaan liittyvät saatavat, kannattaa hengittää syvään ja analyyttisesti arvioida perusteen lisäksi se, ovatko väitetyt saatavat mahdollisesti ainakin osittain vanhentuneina rauenneet. Kilauta juristille tarvittaessa – aikaisemmin ennemmin kuin myöhemmin.
Kirjoittaja
