Kosteus- ja homevauriot

Terveyshaittoja aiheuttavat vauriot ovat yleinen riidan kohde

Kosteus- ja homevauriot ovat asunto- ja kiinteistökaupan suurin yksittäinen riidan kohde.

Rakennuksessa on syytä epäillä homevaurioita, jos tiloissa oleskelu aiheuttaa silmien kirvelyä, ylähengitystieoireita, nenän tukkoisuutta, iho-oireita, päänsärkyä, muuta poikkeavaa ärsytysoireilua tai flunssaan viittaavia jatkuvia yleisoireita. Vauriorakennuksille on tyypillistä maakellarimainen ja tunkkainen haju.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut terveydensuojelulain nojalla asetuksen asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista (asumisterveysasetus). Terveydellisillä olosuhteilla tarkoitetaan asunnon tai muun oleskelutilan fysikaalisia (esim. lämpötila, kosteus, ilmanvaihto, melu), kemiallisia (esim. hiilidioksidit, häkä, formaldehydi) ja biologisia (esim. mikrobikasvustot) olosuhteita. Asetus on tullut voimaan 15.5.2015. Aiemmin asuntojen mahdollista terveyshaittaa on arvioitu sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen mukaan.

Miksi vaurioita ei aina huomata kuntotarkastuksessa?

Kosteus- ja homevaurioiden todentaminen edellyttää yleensä rakenteiden avaamista ja materiaalinäytteiden tutkimista. Asunto- ja kiinteistökaupan yhteydessä tehtävät kuntotarkastukset ovat usein siinä määrin pintapuolisia, että niissä ei aina havaita viitteitä mahdollisista mikrobivaurioista. Kuntotarkastuksia tehdään aistinvaraisin menetelmin ja pintakosteusmittareilla, jotka eivät aina riitä rakenteissa olevien mikrobivaurioiden havaitsemiseksi. Ongelma paljastuukin usein vasta muutaman kuukauden asumisen jälkeen, jolloin ei aina ensimmäisenä osata epäillä, että rakennuksen rakenteissa olisi jotain, mistä ongelmat aiheutuvat.

Terveyshaitan ilmetessä on ryhdyttävä toimenpiteisiin

Rakenteissa olevien mikrobien määrän ylittäessä asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Osa IV) asettamat ohjearvot, katsotaan olosuhteiden rakennuksessa viittaavan terveyshaittaan. Asumisterveysasetuksen mukaan toimenpiderajan ylittyessä tulee sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtyä terveydensuojelulain 27 §:n tai 51 §:n mukaisiin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiskeski tai rajoittamiseksi.

Asuinkäyttöön tarkoitetussa rakennuksessa oleva terveyshaitta ylittää yleensä maakaaren edellyttämän merkittävyyskynnyksen jo senkin takia, että korjauskustannukset nousevat usein suuriksi. Mikrobivaurioituneiden rakennusten korjauksia on valitettavasti aiemmin tehty liian pienillä toimenpiteillä. Nykyään ymmärretään, että vaurion aiheuttaja on poistettava. Enää ei riitä, että kostuneet ja mahdollisesti vaurioituneet materiaalit kuivataan.

Me teemme yhteistyötä johtavien rakennusterveysasiantuntijoiden, mikrobiologian asiantuntijoiden sekä kuntotarkastajien kanssa. Olemme toimineet avustajina useissa home- ja kosteusvaurioita koskevissa kiinteistön kauppariidoissa.