Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, joka on yhtiön korkein päättävä elin. Yhtiökokouksessa tehdään päätökset kaikista merkittävistä ja laajakantoisista yhtiötä koskevista asioista. Siellä päätetään esimerkiksi vastikkeen määrästä ja merkittävistä remonteista, vahvistetaan tilinpäätös ja valitaan hallitus.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiössä on pidettävä varsinainen yhtiökokous kuuden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen valmistumisesta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan lisäksi määrätä ylimääräisen yhtiökokouksen järjestämisestä. Myös osakkeenomistaja voi vaatia ylimääräistä yhtiökokousta pidettäväksi.
Yhtiökokouksessa saadaan päättää vain asiasta, joka on mainittu kokouskutsussa tai joka yhtiöjärjestyksen mukaan on käsiteltävä kokouksessa. Päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä, ellei yhtiöjärjestyksessä tai asunto-osakeyhtiölaissa toisin määrätä. Tietyt päätökset, kuten yhtiöjärjestyksen muutokset, on tehtävä määräenemmistöllä, joka lain mukaan on kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja voi moittia virheellistä yhtiökokouksen päätöstä, jos kyseessä on merkittävä menettelyvirhe tai päätös on muutoin lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen. Moitekanne yhtiötä vastaan on nostettava käräjäoikeudessa kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä.
Tietyntyyppiset virheelliset päätökset katsotaan asunto-osakeyhtiölain mukaan kuitenkin niin merkittäviksi, että niitä voidaan moittia kolmen kuukauden määräajasta riippumatta. Näin on esimerkiksi silloin, jos kokouskutsua ei ole toimitettu tai muita sitä koskevia säännöksiä on rikottu, päätökseen vaadittua osakkaan suostumusta ei ole saatu taikka päätös on yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Tällöin osakkeenomistajan lisäksi myös hallitus, hallituksen jäsen tai isännöitsijä voi nostaa kanteen yhtiötä vastaan mitättömyyden vahvistamiseksi.
Palvelemme asiakkaitamme ammattitaidolla ja kokemuksella kiinteistöoikeuden eri osa-alueilla.