Konsultoimme asiakkaitamme työaikaan ja vuosilomaan liittyvissä kysymyksissä. Asiakkaidemme haasteet liittyvät työajan osalta usein työaikalain soveltamisalaan, työajan järjestämiseen ja ylitöihin. Vuosiloman osalta haasteena ovat usein vuosiloman sijoittamiseen, vuosilomapalkkaan tai lomakorvaukseen liittyvät kysymykset. Molemmat lait perustuvat EU-direktiiviin, joten myös EU:n lainsäädäntö ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö on otettava huomioon säännöksiä tulkittaessa.
Työaikalakia sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin työntekijöihin, mutta soveltamisalan ulkopuolelle voivat kuitenkin jäädä esimerkiksi sellaiset johtavassa asemassa työskentelevät henkilöt, jotka saavat itse päättää työajastaan. Laissa mainittuihin poikkeuksiin liittyy kuitenkin useita erityisiä edellytyksiä, joiden täyttymisen arvioimme yhdessä asiakkaan kanssa. Edes työajan määrittely ei ole aina yksiselitteistä. Pääsäännön mukaan työajaksi katsotaan työhön käytetty aika sekä sellainen aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Aina ei ole kuitenkaan selvää, milloin esimerkiksi matkustaminen luetaan osaksi työsuoritusta.
Työaikalaki tarjoaa erilaisia työajan järjestämismalleja. Esimerkiksi joustotyöajan käytölle ja vuorotyön tekemiselle on kuitenkin asetettu laissa tietyt edellytykset. Eri työaikamalleja hyödynnettäessä on otettava huomioon myös työntekijöiden tasapuolinen kohtelu ja mahdolliset työehtosopimuksen työajan järjestämistä koskevat ehdot.
Työaikalain mukaan ylityötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehtävä lakisääteisen säännöllisen työajan ylittävä työ. Päivittäin ylityötä kertyy kahdeksan työtunnin jälkeen ja viikoittaista ylityötä 40 työtunnin jälkeen. Työaikalaissa on määräykset myös ylityöstä maksettavasta korvauksesta ja ylityön enimmäismääristä.
Myös vuosilomalaki on suurelta osin pakottavaa oikeutta. Vuosilomalaki sisältää säännökset muun muassa vuosiloman kertymisestä, vuosiloman antamisesta ja vuosilomapalkan sekä lomakorvauksen maksamisesta. Vuosiloman sijoittamisessa työnantajan on kuultava työntekijää ja pyrittävä sopimaan loman ajankohta. Jos sopimukseen ei päästä, työnantaja voi kuitenkin määrätä loman ajankohdan tietyin rajoituksin. Esimerkiksi 24 lomapäivää on lähtökohtaisesti sijoitettava lomakaudelle, joka ajoittuu toukokuusta syyskuulle.
Työnantajalla on työsuojelullinen velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijä pitää vuosilomaa ja että vähintään 12 päivää pidetään yhdenjaksoisesti. Vuosiloman sijoittamisesta voidaan sopia vain laissa säädetyin tavoin. Jos työntekijä sairastuu ennen vuosilomaa tai sen aikana, vuosilomaa voidaan tietyin edellytyksin työntekijän pyynnöstä siirtää.
Työaikaan ja vuosilomaan liittyy monenlaisia haasteita, ja erimielisyystilanteita tulee helposti. Avustamme asiakkaitamme kirjaamaan selvät ja yksiselitteiset ehdot jo työsopimukseen. Konsultoimme myös työaikaan ja vuosilomaan liittyvien ohjeistusten ja sopimusten laadinnassa. Mahdollisissa erimielisyystilanteissa avustamme asiakastamme neuvottelemaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisen ratkaisun ja toimimme tarvittaessa asiakkaan asiamiehenä erimielisyyttä koskevassa oikeudenkäynnissä.
Konsultoimme asiakkaitamme päivittäin moninaisissa työoikeudellisissa kysymyksissä. Palvelemme joustavasti ja tehokkaasti. Asiakkaamme etu on aina etusijalla, ja pystymme tarjoamaan asiakkaalle lisäarvoa tuottavia ja käytännönläheisiä ratkaisuja. Tarjoamme oikeudellista konsultaatiota muun ohella seuraavilla aihealueilla.
Työoikeudelliset kysymykset ovat monitahoisia, vaikka saattavat näyttää yksinkertaisilta. Ne vaativat työoikeuden eri osa-alueiden monipuolista ja syvää osaamista. Työoikeustiimimme on rakennettu vahvoista ja kokeneista tekijöistä. Ota yhteyttä!
Työvapaalla